Nyt syttyy neljäs kynttilä.
Herran syntymä on lähellä. Nyt on kuitenkin vasta aatto, ei vielä joulu. Lapsille ja monille aikuisillekin aatto on juhlista jaloin ja silloin saadaan lahjat ja annetaan lahjat. Tänä iltana odotetaan joulupukkia. Maailman Vapahtajasta ei ole tietoakaan. Joulupäivän aamu olisi parempi juhlinnan ajankohta. Se on huomenna.
Keskustelu Jumalan kanssa on rukousta. Tämän keskustelun on muokannut veistokseksi kuopiolainen taiteilija Pauno Pohjolainen. Kirkossa käydessäni voin ihmetellä tätä teosta \"Keskustelu taivaan asujaimen kanssa\" ja siitä nauttia. Portaat eivät yllä taivaaseen, mutta vievät mielen hieman maasta irti - kuitenkin. Myös Rantasalmen uuden kirkon alttari on Pohjolaisen luomus (kuvissa molemmat).
Jouluaatton perinteisiin kuvioihin kuuluu riisipuuron syöminen ja kuusen tuominen sisään ja sen koristelu. Minä olen koristamisrituaalin suorittanut meidän perheessä. Nytkin teen sen itselleni iloksi. Koristeiksi tulee sähkökynttilät, enkeleitä, hopeapaperisuikaleita ja jokunen lasten tekemä koriste. Lahjoja ei kuusen alle tule. Ei ainakaan monta pakettia, sillä ne viedään lastenlasten luo. Lasten ilo ja pettymykset täytyy kokea ja samalla voi muistella omia jouluja kuuden vuosikymmenen ajalta.
Kommentit